maanantai, 18. syyskuu 2017

Alusta taas kaiken alkaisin

Pitihän se arvata. Ollaan taas alkulukemassa. Menetyt kilot tulivat takaisin. 

Tänä päivänä aloitan uudelleen. Ihan hyvin ei alku mennyt, sillä hermostuin tyttäreni puhelusta. Ei minulla siihen mitään syytä ollut, mutta tunnetilat tarttuvat - puhelimitsekin. 

Loppupäivä on aikaa tasoittaa tilanne. Olen tänään väsynyt, viime yö meni huonosti. Peruutin huomisen unipolikäynnin, sillä jännitän varhaisia lähtöjä. Sain ensi viikolle ajan vähä n inhimillisempään aikaan. 

Eteenpäin, sano mummo lumessa. 

keskiviikko, 13. syyskuu 2017

Takapakkia

Viime viikolla meni projektini väärään suuntaan. Syynkin tiedän: hermostuin ex-miniän kanssa käydyistä puhelinkeskusteluista. Vaikka miten sanoin itselleni, että en anna ex-miniän vaikuttaa elämääni, toisin kävi. 

Tämä tunnesyöminen on elämänikäinen tosiasia. Vaikka äitini vei leivän kädestäni yrittäessään laihduttaa minua, hän lohdutti minua ruualla. Kun putosin puusta, sain sänkyyn mukaan rusinapussin loput. 

Ei tässä mitään peruuttamatonta tapahtunut. Enkä edes kunnolla sortunut. En syönyt sopimattomia. Söin vain liikaa, en pysynyt omassa otteessani. 

Nyt on tulossa toinen koettelemus. Olemme kutsuneet ystäviä kylään ja tarjoamme tietysti hyvää ruokaa ja viiniä heille. Miten pidän itseni kurissa? Päätin ostaa vichypullon ja kaataa siitä itselleni. Saa nähdä, miten minulle käy. Ruuaksi olen suunnitellut ihan tavallista ja kevyttä apetta. Kunhan en innostu syömään liikaa. 

Olen mukana läskimyytin murtajien facebook-ryhmässä. Ei se oikein vastaa minun toiveitani, mutta yritän vielä. Pointti on siinä, että ryhmäläiset ovat pääosin seuraavaa sukupolvea. Tunnistan kyllä heidän tunteensa, mutta ne eivät enää kosketa minua. Vanha mikä vanha. 

sunnuntai, 3. syyskuu 2017

Kehopositiivinen

Olen seurannut läskimyytinmurtajien kehopositiivista facebook-ryhmää. On se hyvä, että sellainen on olemassa. 

Minä en ole koskaan kelvannut. Lapsesta saakka kokoani on päivitelty, moitittu ja naurettu. Olen ollut koko elämäni tietoinen väärästä ulkomuodostani. Äiti tietysti yritti laihduttaa minua, mutta hänenkin kommenttinsa sattuivat. Saunassa pestessään minua hän läpsäytti selkääni sanoen "possun selkä". 

Vaikka teini-iässä en ollut ihan hirveän ylipainoinen, kommentoijia silloinkin riitti. Ainakin terveyshenkilöstö piti huolta, että tiesin ongelmani, jos itse sen joskus unohdin. 

Oikeastaan sain olla melko rauhassa 90-luvulle saakka. Siinä vaiheessa media innostui ylipainosta. Ja vaikka nuo jutut eivät suoraan minua koskekaan, olen aika herkkä kaikelle lihavuusjutuille. Loukkauksia on riittänyt. 

Toivon, että kehopositiivisuus valtaa alaa, että edes nuoremmat saisivat elää rauhassa. Minua se ei enää auta. Minua auttaa ikä: mummo saa oli pyöreäkin.

sunnuntai, 3. syyskuu 2017

Hidasta

Olen vähän työlästynyt tähän hitauteen. Käyn joka aamu vaa'alla, jotta muistaisin tärkeimmän. Olen kyllä kuullut, että niin ei pitäisi. Siitä tulee kyllä outo olo, kun ihmisen elimistö saattaa yhtäkkiä kerätä nestettä, ja paino onkin alkulukemissa. 

Tänään katsoin kolmen viikon kehitystä ja totesin, että olen kuitenkin keventynyt jo puolitoista kiloa. Seuraava tavoitteeni on kilon päässä, silloin siirtyisin sairaalloisesta vaikeaan. 

Vesijumppa ja -juoksu on ainoa liikuntamuotoni. Kävely ei oikein onnistu. Tottakai kävelen, kun on pakko, mutta erillisiin lenkkeihin en pysty polveni takia. Eilen kävin kyllä alhaalla rannassa kävelysauvojen kanssa. Kunto on kohentunut, jaksoin nousta mäen hyvin, ei tullut hengästystä. Tai ei kai sitä olisi voinut tullakaan, sen verran hitaasti rinteen nousen. Kävin etsimässä sieniä, en löytänyt juuri mitään. Puolukoita sen sijaan näyttää tulevan ihan omasta pihastakin.

Mieliala on kohtuullinen. Lapsiani ja heidän ongelmiaan vähän suren, mutta oma elämä on kunnossa. Tässä iässä ei nyt enää niin ihmeellisiä asioita odota, kunhan pysyn toimintakykyisenä.

maanantai, 28. elokuu 2017

Korvaavia toimintoja

Jotain pitää keksiä korviketoiminnaksi. Vanha konsti on neuletyö. Jos mieli alkaa kiertää kaapeilla ruokaa etsimässä, pitää käsissä olla jotain sellaista, minkä ohessa ei voi syödä. 

Aloitin sukankutomisen. Onneksi talosta löytyi sopivia lankoja. ja sukkia tarvitaan. Minulla on kolme aikuista lasta ja heillä yhteensä 9 lasta. Mumma ehtii kutoa monta sukkaa laiharinsa ohessa. Jouluhan tässä uhkaa joka tapauksessa.